Eevastiina Väisänen

Lapsille parempi arki tänään on kaikille parempi huominen!

Kunta

Alue

2297

Vaaliteemani

Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvinvointiin - meidän aikuisten tehtävä on varmistaa se.

Päätösten tulee perustua tietoon, ja niiden vaikutukset tulee arvioida.

Meillä tulee olla yhteinen visio paremmasta tulevaisuudesta.

Kuka olen?

Olen Eevastiina Väisänen ja ensimmäistä kertaa ehdokkaana. Olen sosiaalialan ammattilainen ja olen tehnyt töitä niin varhaiskasvatuksessa, sosiaaliohjaajana kuin suunnittelijana. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on aina ollut itselle tärkeää. Erityisen tärkeänä pidän lasten oikeuksien vahvistamista ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä tarvelähtöisesti. Koen, että tärkeintä on varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Olen työn kautta kerryttänyt asiantuntijuuttani lapsen oikeuksista, lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvionnista. Näiden käyttöönotto päätöksenteon tueksi on oma tavoitteeni aluevaltuustossa!

Tiedän, että vain yhdessä voidaan tehdä muutos parempaan.
Lasten parempi arki on kaikkien parempi huominen!

Olen viime vuonna ollut osa kansallista lapsibudjetoinnin hanketta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Vuoden aikana kävi selväksi, että lapsivaikutusten arviota ja lapsibudjetointia voidaan hyödyntää vaikuttavien palveluiden kehittämisessä. Alla tallenne päätöswebinaarista. Tässä myös linkki kansalliseen lapsibudjetoinnin raporttiin Lapsibudjetointi hyvinvointialueella.

Miksi juuri nämä teemat?

Meillä tulee olla yhteinen visio paremmasta tulevaisuudesta. Tulevaisuuden luomisessa on tärkeintä tietää mihin halutaan olla menossa. Ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista. Ennakointityössä hahmotetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä haasteita.

Ilman visiota, unelmaa, toivotusta tulevaisuudesta, emme pysty asettamaan tavoitteita. Meidän pitää tietää mihin haluamme vaikuttaa, jotta voimme asettaa lyhyen aikavälin, että pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitteet mahdollistavat mittareita, joilla voidaan seurata toimenpiteiden vaikutuksia. Nopeat ratkaisut, ilman vaikutusten arviota, ei anna meille tilaa tarkastella, ovatko päätökset todella tavoitteita tukevia vai tavoitteita kampittavia. Nopeat ratkaisut voivat näyttää lyhyellä aikavälillä kannattavilta, mutta kun vaikutuksia tarkastellaan riittävän pitkällä aikavälillä nähdään todelliset hyödyt tai haitat.

Tietoon perustuva päätöksenteko ja vaikutusten arviointi mahdollistaa kestävien päätösten tekemisen. Teknologia tarjoaa meille tietoa enemmän kuin koskaan. Nyt tärkein tehtävä on tietää mitataanko me oikeita asioita. Pitää määritellä mitä muutosta haluamme seurata.

Nyt säästetään suuria summia lasten ja nuorten palveluista tietämättä, mihin säästöt tulevat vaikuttamaan, ja onko säästetty sieltä missä negatiiviset vaikutukset ovat vähäisempiä. Emme mittaa vaikutuksia, aseta seuraamiseksi mittareita, jotta voisimme ennakoida esimerkiksi syntyviä ilmiöitä. Talous ja hyvinvointi kulkevat rinnakkain, ja parhaimmillaan molemmat vahvistavat toista. Talouden vahvistaessa hyvinvointia, hyvinvoivat ihmiset vahvistavat taloutta. Tästä lisää Sosten Hyvinvointitalous kirjassa.

Tällä hetkellä emme tiedä mihin investoimalla voimme saavuttaa suurimmat hyvinvointia vahvistavat hyödyt. Lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arvio ovat menetelmiä, jotka pyrkivät tekemään juuri tämän tiedon näkyväksi. Kuntien budjetista keskimäärin noin 60 % kohdistuvat lapsiin ja nuoriin. Hyvinvointialueen budjetista myös iso osa kohdistuu lapsiin. Koska emme mittaa palveluiden vaikutuksia, säästöpäätökset kohdistuvat sinne missä on suurimmat menot. Tietämättä millaisia menoja ehkäisemme tarjoamalla juuri näitä palveluja.

Tästä esimerkkinä hallituksen erinäiset päätökset, joiden seurauksena lapsiperheköyhyyden arvioidaan lisääntyvän noin 17 000 lapsella Suomessa (soste.fi). Päätösten ja arvioiden tueksi tarvitsemme moniäänistä tietoa. Tietoa tulee kerätä tieteellisistä tutkimuksista, asiantuntijoilta sekä asukkailta. Mukaan lukien lapset ja nuoret, joilla on oikeus pystyä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa.

Aikuisten velvollisuus on nyt päättää tehdä parempia, oikeudenmukaisempia, lapsen edun mukaisia päätöksiä. Meillä on tietoa, meillä on menetelmiä, meillä on aito mahdollisuus toteuttaa tämä tänä päivänä. Päättäjien tulee mitata oikeita asioita, tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sekä varmistaa, että vaikutukset arvioidaan ajoissa. Aikuiset eivät kuitenkaan voi tehdä sitä täysin yksin. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen on aikuisten vastuulla, mutta kaikki oikeudet tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12 korostaa lapsen oikeutta olla mukana häntä koskevassa päätöksenteossa.

Tutkimuksen mukaan tämä oikeus ei toteudu. Lähes puolet lapsista eli 49 % 10-17 vuotiaista kokivat Lastensuojelun Keskusliiton kyselyssä alkuvuonna 2024, ettei heidän mielipidettään kysytä riittävästi heitä koskevissa asioissa. Jotta aikuiset pystyvät tekemään oikeudenmukaisia ja aidosti vaikuttavia päätöksiä parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia, on aika ottaa vastuuta heidän osallisuuden lisäämiseksi. Tämä ei ole vain reilua, tämä on lasten oikeus.

Lapsen oikeuksien asialla

Lapsen oikeudet – edelleen huomioitava ja vahvistettava Suomessa

Suomi on monessa mielessä hyvä paikka kasvaa ja elää lapsena, mutta lapsen oikeuksien toteutumisessa on yhä merkittäviä haasteita. Lapsiperheköyhyys, mielenterveyspalvelujen riittämättömyys ja koulutuksen resurssipula vaikuttavat suoraan lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea varmistamaan, että jokaisella lapsella on oikeus suojeluun, osallisuuteen ja hyvinvointiin – mutta tämä ei toteudu vielä kaikilta osin yhdenvertaisesti.

Erityisesti päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat keinoja, joilla voidaan varmistaa, että lasten etu huomioidaan konkreettisesti. Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että kaikkiin lapsiin vaikuttaviin päätöksiin sisällytetään arvio siitä, miten ne vaikuttavat lasten hyvinvointiin, kehitykseen ja oikeuksiin. Tämä auttaa välttämään päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa lapsia tai syventää eriarvoisuutta.

Lapsibudjetointi puolestaan tarkoittaa sitä, että julkisen talouden päätöksenteossa erikseen tarkastellaan lapsiin ja perheisiin kohdistuvia määrärahoja sekä niiden vaikutuksia. Tällä hetkellä lapsiin liittyvät palvelut ja tuet ovat hajallaan eri hallinnonaloilla, eikä niiden vaikutuksia arvioida systemaattisesti. Lapsibudjetointi tekisi näkyväksi sen, kuinka paljon lapsiin panostetaan ja miten resurssit jakautuvat eri alueilla ja väestöryhmissä.

Näiden käytäntöjen käyttöönotto ei ole vain hallinnollinen toimenpide, vaan se on arvovalinta. Kun päätöksenteossa asetetaan lasten etu etusijalle, luodaan pohjaa hyvinvoivalle ja kestävälle yhteiskunnalle. Lapset eivät voi itse äänestää tai vaikuttaa poliittisiin päätöksiin samalla tavalla kuin aikuiset – siksi meidän aikuisten vastuulla on varmistaa, että heidän oikeutensa ja tulevaisuutensa turvataan parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin.

Ketkä edistävät lapsen oikeuksia Suomessa?

Lapsen oikeuksien toteutuminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suomessa on useita keskeisiä tahoja, jotka työskentelevät lasten oikeuksien puolesta ja varmistavat, että lasten etu huomioidaan päätöksenteossa.
Tässä vain muutama:

Lapsiasiavaltuutettu – Lapsiasiavaltuutettu valvoo ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Hän antaa lausuntoja, seuraa lapsiin kohdistuvia päätöksiä ja tuo esiin lasten näkökulmaa lainsäädännössä ja politiikassa.

Lastensuojelun Keskusliitto – Tämä järjestö kokoaa yhteen lapsi- ja perhejärjestöjä, asiantuntijoita ja viranomaisia, ja sen tavoitteena on parantaa lasten oikeuksia sekä kehittää lastensuojelupalveluita Suomessa.

Pelastakaa Lapset ry – Kansainväliseen verkostoon kuuluva järjestö, joka puolustaa lapsen oikeuksia, tarjoaa tukea lapsiperheille ja toimii aktiivisesti lapsiköyhyyden vähentämiseksi sekä lasten hyvinvoinnin parantamiseksi.

UNICEF Suomi – UNICEF valvoo lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja globaalisti. Se tekee vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan ja tarjoaa tietoa siitä, miten lapsen oikeuksia voidaan parhaiten edistää kansallisella tasolla.

Listaan voisi vielä lisätä Mannerheimin lastensuojeluliiton ja ITLA – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Näiden toimijoiden ansiosta lapsen oikeudet pysyvät esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta päätöksentekijöiden vastuulla on viedä ne käytäntöön. Lapsen oikeudet eivät saa jäädä pelkästään juhlapuheiden tasolle – ne on varmistettava jokaisen lapsen arjessa, nyt ja tulevaisuudessa.

Tärkeät päivämäärät

Ennakkoäänestyspäivä

2.-5.4.2025

Vaalipäivä

13.4.2025